Kategoriat
Uncategorized

Verkkoruokakauppa- ja luomuostoksilla

Mitä yhteistä on verkkoruokakaupalla ja hankkeemme DOT – data opiskelijan tukena tulevilla tuotoksilla? Molemmat hyödyntävät käyttäjästä järjestelmiin kertyvää dataa säästääkseen molempien osapuolten aikaa ja vaivaa ja parantaakseen koko toiminnan laatua. Kaupallisilla toimijoilla motivaattorina on tietysti liiketoiminnan kannattavuus, kun taas jokainen oikeaa opetustyötä niukkenevilla resursseilla tehnyt tietää, että kaikki keinot opiskelijan aivoitusten ymmärtämiseksi ovat tervetulleita auttamaan oppimisen ohjaamisessa laadukkaampaan suuntaan.

Koronakeväänä oman jääkaappimme täyttö- ja tyhjennystiimi testasi useamman eri verkkoruokakaupan palveluita. Palvelupolkujen suunnittelusta olisi paljonkin sanottavaa, mutta DOT-hankkeen näkökulmasta katse kiinnittyy itse datan hyödyntämiseen oman ostoslistan hallinnassa.

Kuulun perheineni siihen 83 % asiakkaista, jotka käyttävät kanta-asiakaskortteja kaupassa käydessään. Näin sain näppärästi ja hieman hämmentävästikin ehdotuksen verkkoruokakaupan ostoksiksi aiempien ruokakauppaostosten perusteella molemmissa isoissa ruokakauppaketjuissa. Tämä todellakin säästää aikaa listan teossa, eikä ainakaan omasta ruokakunnastani löydy nykyisellä muutaman euron keräilyhinnalla kärryjen kanssa vapaa-aikaansa kaupassa viettävää vapaaehtoista. Samalla logiikalla DOT-hankkeen tulosten pitäisi säästää opiskelijan aikaa ja vaivaa. Vähän monimutkaisemmassa versiossa opettajan on helpompi ja vaivattomampi kohdentaa ohjausta sitä tarvitseville entistä nopeammin ja oikea-aikaisemmin. Vielä pitemmälle menevä ajatus on Saskyn DOT-tiimillä jo hakuvaiheessa ollut ajatus kerätä dataa tehtävätyyppien toimivuudesta opiskelijan osaamisen hankkimisen tukemisessa. Antamalla itsestä kertyvän datan käytön lupa oppilaitokselle opiskelija voi siis odottaa saavansa omaa oppimista paremmin tukevia tehtäviä ja toimeksiantoja.

Keskon muutamassa kuukaudessa palvelumuotoilun keinoin luoma kokeellinen puhelinsovellus K-Ostokset antaa eväitä mm. parantaa ostostensa kotimaisuusastetta tai hiilijalanjälkeä. Kiinnostavia on myös heidän tietonsa siitä, mitä tietoja käyttäjät ovat katselleet eniten. Epäluuloisena kuluttajana toki pohdin tällaisenkin palvelun perimmäisen tarkoituksen olevan sitouttaa minut juuri kyseisen ketjun asiakkaaksi. Oppilaitosmaailmassa vastaava pulma on ehkä se, että jos dataa pitää kerätä, opinnoissa painottuvat – toivottavasti laadukkaat – oppilaitoksen omat järjestelmät some-valikoiman sijaan.

Sekä verkkokaupat että oppimisanalytiikan hyödyntäminen ovat joka tapauksessa vielä varsin alkumetreillä siihen, mitä visionäärit ja tekoälyn kehittäjät ovat kertoneet. Esimerkiksi ruokatilausjärjestelmän automaattista varmistuskysymystä olisin kaivannut siihen kohtaan, kun onnistuin ostamaan yhden banaanin yhden banaanikilon sijaan. Yhden perunan tilaajille keräilijät sentään kuulemma soittavat varmistuksen. DOT-hanke koittaa palvella sekä yhden oppimisen banaanin että kokonaisen banaanikilon hankkijoita.

Dataa viisaasti ja vastuullisesti hyödyntämällä voidaan jatkossa parantaa elämänlaatuamme, vaikka emme kovin henkilökohtaisesti ennättäisi kauppiaana ja asiakkaana tai opettajana ja opiskelijana toisiimme tutustuakaan. Toisaalta jaksan kyllä joka kesä iloita naapurikylän luomuviljelijän luomuasiakkuudestani: Ihan ilman sen monimutkaisempia tietojärjestelmiä saan Whatsapp-vinkin kunkin herkkuvihanneksen ja -marjan satokauden alkamisesta.

https://kesko.fi/grandone2020

Anu Konkarikoski, projektipäällikkö, DOT-hanke

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *