Kategoriat
Blogi Tuotokset

DOT-sanastotyö

Tavoitteena oli koota oppimisanalytiikan käsitteistöä (n. 20 termiä) ja suomenkielisiä määritelmiä ammatillisen koulutuksen kontekstissa liittyen opiskelijan osaamisen kehittymisen tukemiseen erilaisissa oppimisympäristöissä yksilöllisen osaamisen kehittämispolun eri vaiheissa. Työssä ei ole mukana terminologia, joten työ ei noudattanut standardeja. Työssä ei laaditu käsitekaavioita eikä etsitty vieraskielisiä termivastineita. Harmonisointi kaikkiin koulutusasteisiin sopivaksi jää OKM:n OKSA-työryhmälle ja analytiikkajaokselle.

DOT-hankkeessa oli kaksi kokenutta sanastotyöntekijää: Riikka Lahtela OSAO:sta ja Tomi Valanne Careeriasta. Heidän lisäkseen työhön osallistui tiiviisti Suomen eOppimiskeskuksen edustajia ja vaihteleva joukko hankeverkoston muiden oppilaitosten edustajia. Kaikilla oli mahdollisuus kommentoida sanastotyön kimurantteja osioita hankkeen Teams-keskustelussa.

Sanastotyöstä voi lukea lisää Sanastokeskuksen sivuilta >>

Sanasto luovutettiin kesällä 2021 Opetus- ja kulttuuriministeriön oppimisanalytiikan jaokselle, joka alkoi 9/2022 jatkotyöstää ja harmonisoida sitä. Työtä voi seurata täällä >>

Kategoriat
Blogi Tuotokset

Oppimisanalytiikan käyttöönoton vaiheet

Teksti: Riikka Lahtela, Jarno Haapaniemi ja Anu Konkarikoski

Oppimisanalytiikan käyttöönotto vaatii aina yhteistyötä johdon, opetushenkilöstön  ja IT-järjestelmäosaajien, prosessinomistajien sekä tietosuoja-asiantuntijoiden kesken. On viisasta katsoa nykyjärjestelmiä kauemmas tulevaisuuteen, jotta vaikkapa opiskelijan itse itselleen muokkaamat analytiikkatiedon näkymät ja MyDatan käyttö oppilaitoksen ulkopuolisissa ohjelmistoissa ovat tekniikan kehityksen myötä aikanaan mahdollisia.      

Jotta kertyneestä ja yhdistellystä datasta voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä, datan on oltava hyvä- ja tasalaatuista. Oppimisjärjestelmien käyttäjien pitää ymmärtää, miten eri asetusten muutokset vaikuttavat datan kertymiseen. On syytä myös rajata datan kerryttäminen kohtuulliseksi, sellaisiin datapisteisiin, joita tarkastelemalla oppimisprosessin etenemistä voidaan seurata ja tukea.

Analytiikkatiedon tulkitsijoiden pitää syvällisesti ymmärtää, mitä kyseiset tiedot tarkoittavat ja mitä ne eivät tarkoita. On myös hyvä rajata kerättävien datapisteiden määrää.

Tällä hetkellä harvalla koulutuksen järjestäjällä on mahdollista yhdistellä eri järjestelmien tuottamaa tietoa automaattisesti. Kannustamme kuitenkin aloittamaan analytiikan hyödyntämisen valmistelut ja kartuttamaan osaamista.

Rautalankamallin pohja

Oheisessa taulukossa on Oppimisanalytiikka ja tiedolla johtaminen -koulutuksen puitteissa Riikka Lahtela (OSAO) ja Jarno Haapaniemi (Sasky) yhteistyössä tekemän oppimisanalytiikan käyttöönottamiseen ja käyttämiseen ns. rautalankamallin ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Mallin ensimmäinen versio valmistui maaliskuun 2021 lopussa. Tekijät ovat jakaneet tiedoston CC-lisenssillä, mikä tarkoittaa, että muokatut ja edelleen kehitetyt versiot on saatettava muidenkin analytiikkaa kehittävien tietoisuuteen esim. Avointen oppimateriaalien kirjaston aoe.fi kautta.

DOT-hankkeen päättyessä vuoden 2021-22 vaihteessa ovat alkamassa OKM:n rahoittama ammatillisen koulutuksen Omnian koordinoima kokonaisarkkitehtuuri- ja Helsingin kaupungin koordinoima oppimisanalytiikan laaja verkostohanke. Suosittelemme seuraaman näiden hankkeiden työtä samoin kuin OKM:n oppimisanalytiikan jaoston toimintaa.

Kategoriat
Blogi

Oppimisanalytiikan sanastotyö on käynnistynyt

Olemme kevään aikana käynnistäneet DOT-hankkeessa oppimisanalytiikkaan liittyvän sanastotyön. Tavoitteenamme on koota oppimisanalytiikan käsitteistöä ja määritelmiä ammatillisen koulutuksen kontekstissa liittyen datan hyödyntämiseen opiskelijan osaamisen hankkimisen tukemisessa erilaisissa oppimisympäristöissä ja yksilöllisen opintopolun eri vaiheissa.

Sanastotyön alustavana tavoitteena on koota n. 20 termiä, joille etsitään suomenkieliset määritelmät. Sanastotyössä ei ole mukana terminologia, joten työ ei noudata standardeja. Työssä ei laadita käsitekaavioita eikä etsitä vieraskielisiä termivastineita. Työn harmonisointi kaikkiin koulutusasteisiin sopivaksi jää OKM:n OKSA-työryhmälle ja analytiikkajaostolle, joiden kanssa pyrimme vuoropuheluun jo sanastotyön aikana.

Miksi oppimisanalytiikan sanastoa tarvitaan?

Koulutuksen järjestäjillä on käytössä eri digioppimisympäristöjä, sovelluksia ja laitteita, joihin kertyy oppimisanalytiikan kannalta mielenkiintoista dataa. Oppimisanalytiikan käsitteistö on kuitenkin hajanainen eikä siihen liittyvien tietojen yhteentoimivuus toteudu aina organisaatioiden sisälläkään. Yhteisesti sovittua ja määriteltyä oppimisanalytiikan sanastoa tarvitaan, jotta tietojen yhteentoimivuus eli tietojen hyödyntäminen ja vaihto eri tietojärjestelmien välillä mahdollistuu siten, että tietojen merkitys ja käytettävyys säilyvät.

Kirjoittaja: Riikka Lahtela, OSAO