Avainsana: oppimisanalytiikka

Kevään 2020 aikana DOT-hankkeessa päästiin haastattelemaan opettajakuntaa oppimisanalytiikan käytöstä. Tarkoituksena oli haastattelun muodossa sekä vahvistaa yleistä käsitystä mitä oppimisanalytiikalla tarkoitetaan että pohtia yhdessä, mihin kussakin hankeorganisaatiossa oppimisanalytiikkaa voitaisiin käyttää.

Haastatteluihin saimme mukaan sekä oppimisanalytiikan noviiseja että pidempään kehitystyötä tehneitä. Hankkeen opettajilla on käytössä lukuisia sähköisiä työkaluja ja tietoa kertyy moneen järjestelmään. Oppimisympäristöistä Moodle ja ItsLearning ovat yleisimmät käytössä olevat ympäristöt oppilaitoksen valintojen mukaisesti. 

Haastatteluissa tuli selvästi ilmi opettajien lähtökohtaiset erot. Yhteisten tutkinnon osien ja ammattiaineiden opettajien opetustavat ovat erilaisia ja opetukseen käytetään myös hyvin erilaisia välineitä. Osaaminen osoitetaan eri tavalla ja näin ollen myös dataa osaamisen karttumisesta kertyy ainekohtaisesti eri tavalla. Osaamisen karttumisen lähtökohdasta matemaattiseen osaamiseen liittyvää data on kovin erilaista kuin käytännön kondiittori- tai hitsausopinnoissa. Eikä niitä kyllä kannata sinänsä ehkä verratakaan toisiinsa vaan koittaa löytää erilaisita oppimistapahtumista niille sopivimmat käytännöt. 

Kautta linjan kaikissa oppilaitoksissa suuret linjat olivat samansuuntaiset. Oppimisanalytiikan nähtiin olevan hyötyä:

• Opintojen etenemisen seuraamisessa
• Harjaantumisen seuraamisessa
• Resurssien kohdentamisessa
• Opetuksen ja oppimateriaalien kehittämisessä

Ohjauksen näkökulmasta pohdittiin, mikä tällä hetkellä käynnistää ohjausprosessin ja miten analytiikka voisi tässä auttaa. Tyypillisesti opettajan huomion kiinnittävät palauttamattomat tehtävät, poissaolot koulusta, yhteydenotto harjoittelupaikasta tai tavallisesta poikkeava käytös. Toisaalta kaivattiin tapoja rakentaa yksilöllisiä polkuja nopeasti eteneville.

Yhteisessä keskustelussa pohdittiin olisiko ohjaustilanteita ja -tarvetta mahdollista ennakoida datan avulla etukäteen. Samalla pohdittiin missä tilanteissa automatiikkaa voitaisiin hyödyntää palautteenannossa ja ohjauksessa. Kysymyksiä herätti myös millaisia taitoja etukäteen ennakointi vaatisi opettajalta, ohjaajilta ja erityisesti opiskelijalta. 

Oppimisanalytiikkaan liittyy paljon termejä ja käsitteitä, jotka menevät ristiin rastiin ePerusteiden, arkikielen ja teknisissä ympäristöissä käytettyjen termien kanssa. Jo niinkin yksinkertainen termi kuin “kurssi” tarkoittaa eri asiaa eri paikoissa. Ammatillisessa koulutuksessa “kurssi”-termiä ei käytetä, mutta sähköiset oppimisympäristöt taas sujuvasti rakentuvat kurssien, jaksojen, moduulien ja niiden osien ympärille. Tämä terminologinen sekamelska hankaloittaa järjestelmissä valmiina olevien oppimisanalytiikka-työkalujen käyttöä. Osa opettajista toivoi käyttöönsä sellaisia työkaluja, jotka jo ovat olemassa, mutta niitä ei vain oltu löydetty tai edes kuultu niiden olemassa olosta. 

DOT-hankkeessa meidän on tarkoitus saada jo olemassa olevat analytiikkatyökalut käyttöön – niiltä osin kuin ne opettajia palvelevat sekä löytää uusia tapoja koota ja hyödyntää dataa. Careeria rakentaa omaa analytiikkapohjaista työpöytäänsä ja opetusmateriaalia rakennetaan analytiikkaa silmällä pitäen ja opettajien oppimisanalytiikkaan ja datan hyödyntämiseen liittyviä tietoja ja osaamista vahvistetaan. 

Kevään aikana oli tarkoitus haastatella myös opiskelijoita, mutta tämä siirtyi alkusyksyyn. Opiskelijoiden kanssa keskustelemme heidän näkemyksistään datan käytöstä sekä toiveista siitä, missä tilanteissa he kaipaisivat opettajan ohjausta ja milloin esimerkiksi tekoälyyn pohjautuva ohjaus olisi riittävää. 

Näistä pääsemme sitten yhdessä Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskuksen kanssa pohtimaan dataan pohjautuvia ohjausprosesseja ja jatkamaan datan käytön hyödyntämisen tekemistä ihan tavalliseksi arjen osaseksi.

Kaisa Honkonen, toiminnanjohtaja, Suomen eOppimiskeskus ry