Categories
Uncategorized

Mitä ammatilliset opettajat oppimisanalytiikalta haluaisivat?

Kevään 2020 aikana DOT-hankkeessa päästiin haastattelemaan opettajakuntaa oppimisanalytiikan käytöstä. Tarkoituksena oli haastattelun muodossa sekä vahvistaa yleistä käsitystä mitä oppimisanalytiikalla tarkoitetaan että pohtia yhdessä, mihin kussakin hankeorganisaatiossa oppimisanalytiikkaa voitaisiin käyttää.

Haastatteluihin saimme mukaan sekä oppimisanalytiikan noviiseja että pidempään kehitystyötä tehneitä. Hankkeen opettajilla on käytössä lukuisia sähköisiä työkaluja ja tietoa kertyy moneen järjestelmään. Oppimisympäristöistä Moodle ja ItsLearning ovat yleisimmät käytössä olevat ympäristöt oppilaitoksen valintojen mukaisesti. 

Haastatteluissa tuli selvästi ilmi opettajien lähtökohtaiset erot. Yhteisten tutkinnon osien ja ammattiaineiden opettajien opetustavat ovat erilaisia ja opetukseen käytetään myös hyvin erilaisia välineitä. Osaaminen osoitetaan eri tavalla ja näin ollen myös dataa osaamisen karttumisesta kertyy ainekohtaisesti eri tavalla. Osaamisen karttumisen lähtökohdasta matemaattiseen osaamiseen liittyvää data on kovin erilaista kuin käytännön kondiittori- tai hitsausopinnoissa. Eikä niitä kyllä kannata sinänsä ehkä verratakaan toisiinsa vaan koittaa löytää erilaisita oppimistapahtumista niille sopivimmat käytännöt. 

Kautta linjan kaikissa oppilaitoksissa suuret linjat olivat samansuuntaiset. Oppimisanalytiikan nähtiin olevan hyötyä:

  • Opintojen etenemisen seuraamisessa
  • Harjaantumisen seuraamisessa
  • Resurssien kohdentamisessa
  • Opetuksen ja oppimateriaalien kehittämisessä

Ohjauksen näkökulmasta pohdittiin, mikä tällä hetkellä käynnistää ohjausprosessin ja miten analytiikka voisi tässä auttaa. Tyypillisesti opettajan huomion kiinnittävät palauttamattomat tehtävät, poissaolot koulusta, yhteydenotto harjoittelupaikasta tai tavallisesta poikkeava käytös. Toisaalta kaivattiin tapoja rakentaa yksilöllisiä polkuja nopeasti eteneville.

Yhteisessä keskustelussa pohdittiin olisiko ohjaustilanteita ja -tarvetta mahdollista ennakoida datan avulla etukäteen. Samalla pohdittiin missä tilanteissa automatiikkaa voitaisiin hyödyntää palautteenannossa ja ohjauksessa. Kysymyksiä herätti myös millaisia taitoja etukäteen ennakointi vaatisi opettajalta, ohjaajilta ja erityisesti opiskelijalta. 

Oppimisanalytiikkaan liittyy paljon termejä ja käsitteitä, jotka menevät ristiin rastiin ePerusteiden, arkikielen ja teknisissä ympäristöissä käytettyjen termien kanssa. Jo niinkin yksinkertainen termi kuin “kurssi” tarkoittaa eri asiaa eri paikoissa. Ammatillisessa koulutuksessa “kurssi”-termiä ei käytetä, mutta sähköiset oppimisympäristöt taas sujuvasti rakentuvat kurssien, jaksojen, moduulien ja niiden osien ympärille. Tämä terminologinen sekamelska hankaloittaa järjestelmissä valmiina olevien oppimisanalytiikka-työkalujen käyttöä. Osa opettajista toivoi käyttöönsä sellaisia työkaluja, jotka jo ovat olemassa, mutta niitä ei vain oltu löydetty tai edes kuultu niiden olemassa olosta. 

DOT-hankkeessa meidän on tarkoitus saada jo olemassa olevat analytiikkatyökalut käyttöön – niiltä osin kuin ne opettajia palvelevat sekä löytää uusia tapoja koota ja hyödyntää dataa. Careeria rakentaa omaa analytiikkapohjaista työpöytäänsä ja opetusmateriaalia rakennetaan analytiikkaa silmällä pitäen ja opettajien oppimisanalytiikkaan ja datan hyödyntämiseen liittyviä tietoja ja osaamista vahvistetaan. 

Kevään aikana oli tarkoitus haastatella myös opiskelijoita, mutta tämä siirtyi alkusyksyyn. Opiskelijoiden kanssa keskustelemme heidän näkemyksistään datan käytöstä sekä toiveista siitä, missä tilanteissa he kaipaisivat opettajan ohjausta ja milloin esimerkiksi tekoälyyn pohjautuva ohjaus olisi riittävää. 

Näistä pääsemme sitten yhdessä Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskuksen kanssa pohtimaan dataan pohjautuvia ohjausprosesseja ja jatkamaan datan käytön hyödyntämisen tekemistä ihan tavalliseksi arjen osaseksi.

Kaisa Honkonen, toiminnanjohtaja, Suomen eOppimiskeskus ry

Categories
Uncategorized

Verkkoruokakauppa- ja luomuostoksilla

Mitä yhteistä on verkkoruokakaupalla ja hankkeemme DOT – data opiskelijan tukena tulevilla tuotoksilla? Molemmat hyödyntävät käyttäjästä järjestelmiin kertyvää dataa säästääkseen molempien osapuolten aikaa ja vaivaa ja parantaakseen koko toiminnan laatua. Kaupallisilla toimijoilla motivaattorina on tietysti liiketoiminnan kannattavuus, kun taas jokainen oikeaa opetustyötä niukkenevilla resursseilla tehnyt tietää, että kaikki keinot opiskelijan aivoitusten ymmärtämiseksi ovat tervetulleita auttamaan oppimisen ohjaamisessa laadukkaampaan suuntaan.

Koronakeväänä oman jääkaappimme täyttö- ja tyhjennystiimi testasi useamman eri verkkoruokakaupan palveluita. Palvelupolkujen suunnittelusta olisi paljonkin sanottavaa, mutta DOT-hankkeen näkökulmasta katse kiinnittyy itse datan hyödyntämiseen oman ostoslistan hallinnassa.

Kuulun perheineni siihen 83 % asiakkaista, jotka käyttävät kanta-asiakaskortteja kaupassa käydessään. Näin sain näppärästi ja hieman hämmentävästikin ehdotuksen verkkoruokakaupan ostoksiksi aiempien ruokakauppaostosten perusteella molemmissa isoissa ruokakauppaketjuissa. Tämä todellakin säästää aikaa listan teossa, eikä ainakaan omasta ruokakunnastani löydy nykyisellä muutaman euron keräilyhinnalla kärryjen kanssa vapaa-aikaansa kaupassa viettävää vapaaehtoista. Samalla logiikalla DOT-hankkeen tulosten pitäisi säästää opiskelijan aikaa ja vaivaa. Vähän monimutkaisemmassa versiossa opettajan on helpompi ja vaivattomampi kohdentaa ohjausta sitä tarvitseville entistä nopeammin ja oikea-aikaisemmin. Vielä pitemmälle menevä ajatus on Saskyn DOT-tiimillä jo hakuvaiheessa ollut ajatus kerätä dataa tehtävätyyppien toimivuudesta opiskelijan osaamisen hankkimisen tukemisessa. Antamalla itsestä kertyvän datan käytön lupa oppilaitokselle opiskelija voi siis odottaa saavansa omaa oppimista paremmin tukevia tehtäviä ja toimeksiantoja.

Keskon muutamassa kuukaudessa palvelumuotoilun keinoin luoma kokeellinen puhelinsovellus K-Ostokset antaa eväitä mm. parantaa ostostensa kotimaisuusastetta tai hiilijalanjälkeä. Kiinnostavia on myös heidän tietonsa siitä, mitä tietoja käyttäjät ovat katselleet eniten. Epäluuloisena kuluttajana toki pohdin tällaisenkin palvelun perimmäisen tarkoituksen olevan sitouttaa minut juuri kyseisen ketjun asiakkaaksi. Oppilaitosmaailmassa vastaava pulma on ehkä se, että jos dataa pitää kerätä, opinnoissa painottuvat – toivottavasti laadukkaat – oppilaitoksen omat järjestelmät some-valikoiman sijaan.

Sekä verkkokaupat että oppimisanalytiikan hyödyntäminen ovat joka tapauksessa vielä varsin alkumetreillä siihen, mitä visionäärit ja tekoälyn kehittäjät ovat kertoneet. Esimerkiksi ruokatilausjärjestelmän automaattista varmistuskysymystä olisin kaivannut siihen kohtaan, kun onnistuin ostamaan yhden banaanin yhden banaanikilon sijaan. Yhden perunan tilaajille keräilijät sentään kuulemma soittavat varmistuksen. DOT-hanke koittaa palvella sekä yhden oppimisen banaanin että kokonaisen banaanikilon hankkijoita.

Dataa viisaasti ja vastuullisesti hyödyntämällä voidaan jatkossa parantaa elämänlaatuamme, vaikka emme kovin henkilökohtaisesti ennättäisi kauppiaana ja asiakkaana tai opettajana ja opiskelijana toisiimme tutustuakaan. Toisaalta jaksan kyllä joka kesä iloita naapurikylän luomuviljelijän luomuasiakkuudestani: Ihan ilman sen monimutkaisempia tietojärjestelmiä saan Whatsapp-vinkin kunkin herkkuvihanneksen ja -marjan satokauden alkamisesta.

https://kesko.fi/grandone2020

Anu Konkarikoski, projektipäällikkö, DOT-hanke