Kategoria: Blogi

Kategoriat
Blogi Tuotokset

Oppimisen johtaminen tiedolla – tilanne hankkeen päättyessä

Teksti: Anu Konkarikoski

DOT-hankkeen lopulla on aika koostaa, mihin asti kahden koronapandemian värittämän vuoden aikana oppimisanalytiikan hyödyntämisessä – tai kuten hankeverkostossamme on ehdotettu oppimisen tiedolla johtamisessa.

Osaamisperusteisuus ja yksilölliset polut sekä ymmärrys maksuttoman sosiaalisen median rajoituksista ovat ohjanneet oppimateriaalit ja niin teoria- kuin käytännön osaamisen hankkimisen seurannan oppilaitosten omiin järjestelmiin. DOT-verkostossa tarkastelussa ovat olleet ItsLearning ja Moodle, mutta muitakin ratkaisuja on kehitteillä kuten Stadin oma ohjelmisto osaamisen hankkimisen seurantaan, Hämeen ammatti-instituutin Olli ja monessa oppilaitoksessa käytössä olevat Workseed ja Futural Skills.

Tällä hetkellä opiskelijat ja opettajat ovat löytämässä osaamisen hankkimisen etenemisen seurannan mahdollistavat työkalut. DOT-hankkeen jälkeiseen aikaan jäävät haasteet siitä, miten kunkin omaa oppimisen tapaa voisi tukea adaptoituvilla oppimateriaaleilla ja vaihtoehtoisilla tavoilla suorittaa osaamisen hankkimista sekä eri järjestelmien dataa luotettavasti yhdistelevän ennustavan oppimisanalytiikan käytön kehittäminen. Tähän nykyiset järjestelmät eivät vielä veny – ennemminkin kaikki niiden venymiskyky on jo käytetty pyrkiessä irti ryhmämuotoisesta etenemisen seurannasta.

Hankkeen aikaansaannokset

Hankkeen päätuotteet ovat

Suurelle yleisölle suunnattu infograafi eri oppimisympäristöissä syntyvän datan yhdistämisestä ja hyödyntämisestä sekä Careerian sen päälle Thinglinkiin koostama oma ohjeistus.

Infograafi kuvana >>
Thinglink-versio >>

Oppimisanalytiikan ABC, jonka tiivistyksen päälle oppilaitokset voivat linkittää omaa ohjeistustaan
linkki

Oppimateriaalin tuottajan ABC (pdf)

Oppimisanalytiikan käyttöönoton vaiheet

Oppimisanalytiikan käyttöönoton vaiheet >>


Lisäksi hyötyä voi olla DOT-hankkeen esittelystä edTech-verkostolle 11.11.2021 (pdf).

Muuta ajankohtaista

Saman hankeperheen eKampus-visiossa on paljon analytiikkaan liittyvää asiaa.

DOT-hankkeen artikkeli on eKampus-hankkeen syksyn julkaisussa.

Samaan aikaan käynnissä ollut Älykäs ohjaus -hanke on tutkinut tekoälyn käyttöä Wilma- ja Primus-järjestelmissä.

Ammattikorkeakouluissa oppimisanalytiikan käyttöä on edistänyt APOA-hanke. APOA-hankkeessa on tuotettu Oppimisanalytiikan käsikirja (pdf).

DOT-hankkeen päättyessä vuoden 2021-22 vaihteessa ovat ammatillisen koulutuksen kehittämisen saralla alkamassa OKM:n rahoittama Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian koordinoima kokonaisarkkitehtuuri- ja Helsingin kaupungin koordinoima oppimisanalytiikan laaja verkostohanke. Suosittelemme seuraaman näiden hankkeiden työtä samoin kuin OKM:n oppimisanalytiikan jaoston toimintaa.

Lisäksi oppimisanalytiikan käyttöönottoa suunnittelevan koulutuksen järjestäjän monialaisen tiimin kannattaa hakeutua täydennyskoulutuksiin ja muihin oman osaamisen kehittymistä tukeviin ammatillisen koulutuksen verkostoihin.

Kategoriat
Blogi Tuotokset

Data opiskelijan tukena -hankkeen yhteenvedot

Data opiskelijan tukena -hankkeessa on tuotettu posterimuotoisia yhteenvetoja oppimisanalytiikan käytön ja käyttöönoton edistämiseksi toisen asteen oppilaitoksissa. Näitä yhteenvetoja on kehitetty hankkeen aikana ja niihin on kysytty hankkeen ulkopuolisilta henkilöiltä kommentteja. Tässä blogikirjoituksessa nämä yhteenvedot esitellään tiiviisti. Yhteenvetoja on yhteensä viisi kappaletta

  1. Oppimateriaalin tuottajan abc
    • Yleisiä ohjeita oppimisanalytiikan käyttöön ja opiskelijan näkökulman huomioimiseen,
  2. Opettajan näkökulma – Oppimisanalytiikan oppimiskäsitykset
    • Oppimisanalytiikan käyttöä ja vaikutuksia viiden eri oppimiskäsityksen näkökulmasta
  3. Opiskelijan näkökulma – Oppimisanalytiikan oppimiskäsitykset
    • Viisi eri oppimiskäsitysta opiskelijan näkökulmasta
  4. Tiedon turvallinen käyttö opettajan näkökulmasta
    • näkökulmia turvalliseen käyttöön ja siitä viestimiseen
  5. Tiedolla ohjaaminen analytiikan avulla
    • näkökulmia tiedolla ohjaamisen, tiedon tulkintaan ja opiskelijan tarpeisiin, myös huoltajan ja hallinnon näkökulmasta

Oppimateriaalin tuottajan ABC

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on monia mahdollisuuksia hyödyntää oppimisanalytiikkaa. Usein hyödyntäminen kuitenkin vaatii oppimisanalytiikan huomioimista jo suunnitteluvaiheessa.
Erilaiset järjestelmät vaativat myös erilaisia toimenpiteitä ja antavat myös erilaisia mahdollisuuksia oppimisanalytiikan käyttöön.
Oppimista tukevista menetelmistä oikea-aikainen ja oikeanlainen palaute on tärkein, tähän oppimisanalytiikka antaa monenlaisia mahdollisuuksia. Opiskelijan näkökulma on kuitenkin kaikkein olennaisin, parhaimmillaan oppimisanalytiikka mahdollistaa opiskelijalle opintojen etenemisen sujuvan seurannan ja antaa opiskelijalle saavutettavan tavan seurata omien tavoitteiden täyttymistä. Ammattillisen koulutuksen erityispiirteet, kuten mahdollinen työsalityöskentely ja simulaattorioppiminen on tärkeää ottaa mukaan oppimisanalytiikan käyttöön.

Oppimateriaalin tuottajan ABC (pdf)Lataa

Oppimisanalytiikan oppimiskäsitykset – opettajan näkökulma

Oppimisanalytiikan oppimiskäsitykset yhteenvedon tarkoituksena on keskittää huomio oppimiseen ja siihen liittyviin käsityksiin oppimisanalytiikan näkökulmasta. Mikään oppimiskäsitys ei ole toista parempi, kaikille on aikansa ja paikkansa ja kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Jokainen oppimiskäsitys myös ohjaa tietynlaisten tehtävien ja tavoitteiden äärelle, joita pyritään oppimisanalytiikan keinoin tuomaan näkyviksi. Datan ja analysoidun tiedon käyttäjä muuttuu oppimiskäsityksen mukaan. Osittain näiden oppimiskäsitysten mukaiset oppimisanalytiikan käyttötavat ovat ideaalimaailmaan piirrettyjä tavoitteita, todellisuudessa ei ole vielä käytössä niihin taipuvia järjestelmiä. Tämä ei estä käytön suuntaamista tätä ideaalitilannetta kohti.Valittuun oppimiskäsitykseen vaikuttaa aiheen lisäksi myös oppijan omat kyvyt ja lähtötaso.

Oppimisanalytiikan oppimiskäsitykset (pdf)Lataa

Oppimisanalytiikan oppimiskäsitykset – opiskelijan näkökulma

Oppimisanalytiikan oppimiskäsitykset yhteenvedossa tarkastellaan opiskelijan näkökulmaa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, millaisia tehtävätyyppejä eri oppimiskäsityksien kohdalla yleensä käytetään, mikä on tavoite ja minkälaisia hyviä ja huonoja puolia kyseiseen oppimiskäsitykseen liittyy. Samalla kiinnitetään opiskelijan huomiota oppimaan oppimisen taitoihin ja siihen, miten eri oppimiskäsityksien hyödyntäminen kehittää erilaisia taitoja ja palvelee erilaisia tavoitteita.

Oppimisanalytiikan oppimiskäsitykset (pdf)Lataa

Tiedon turvallinen käyttö opettajan näkökulmasta

Oppimisanalytiikan hyödyntämiseen liittyy aina turvallisuuden näkökulma. Tässä yhteenvedossa kerrotaan tärkeimpiä huomioitavia asioita tiedon säilyttämisen, käsittelyn ja oikean tulkinnan kannalta. Turvallisuus ei ole pelkkää tietoturvaa, se on olennainen osa myös opintojen ja tehtävien suunnittelua. Se pitää huomioida tehtävänantoja tehtäessä ja vastauksia tulkitessa. Esimerkiksi työssä oppiminen aiheuttaa usein turvallisuuden kannalta huomioitavia asioita, miten työpaikan asioista ohjataan kertomaan ja millaisia kysymyksiä asetetaan. Oleellinen osa turvallisuutta on myös oppimisanalytiikan käytöstä viestiminen ja sen miettiminen, milloin ja miten tuloksista kannattaa viestiä opiskelijoille. Samalla tulee huolehtia myös, että opiskelijoille kerrotaan avoimesti oppimisanalytiikan käytöstä ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista.

Tiedon turvallinen käyttö (pdf) Lataa

Tiedolla ohjaaminen analytiikan avulla

Oppimisanalytiikka tarjoaa monia mahdollisuuksia tiedolla ohjaamiseen. Edellytyksenä on käytettävän analytiikkatiedon tarkoituksenmukaisuus ja tiedon tulkitseminen oikein. Olennaista tiedolla ohjaamisessa on opiskelijan tarpeiden huomioinen, osaamisen hankkiminen vaatii selkeän ymmärryksen siitä, millaista osaamista vaaditaan ja miten sen voi saavuttaa. Yhteenvedossa on myös ohjeita hallinnolle, huoltajille ja opiskelijan ohjaajalle. Ohjaaja voi olla opettajan lisäksi esimerkiksi työnohjaaja tai opintojen ohjaaja. Olennaista on kohderyhmän tarvitseman tiedon ja analytiikkatiedon saatavuus, ilman tietoa ei oikein suunnattua ohjausta voi onnistuneesti tehdä.

Tiedolla ohjaaminen (pdf)Lataa

Lisätietoa DOT-hankkeesta löydät osoitteesta dothanke.fi.

Kategoriat
Blogi Tuotokset

DOT-sanastotyö

Tavoitteena oli koota oppimisanalytiikan käsitteistöä (n. 20 termiä) ja suomenkielisiä määritelmiä ammatillisen koulutuksen kontekstissa liittyen opiskelijan osaamisen kehittymisen tukemiseen erilaisissa oppimisympäristöissä yksilöllisen osaamisen kehittämispolun eri vaiheissa. Työssä ei ole mukana terminologia, joten työ ei noudattanut standardeja. Työssä ei laaditu käsitekaavioita eikä etsitty vieraskielisiä termivastineita. Harmonisointi kaikkiin koulutusasteisiin sopivaksi jää OKM:n OKSA-työryhmälle ja analytiikkajaokselle.

DOT-hankkeessa oli kaksi kokenutta sanastotyöntekijää: Riikka Lahtela OSAO:sta ja Tomi Valanne Careeriasta. Heidän lisäkseen työhön osallistui tiiviisti Suomen eOppimiskeskuksen edustajia ja vaihteleva joukko hankeverkoston muiden oppilaitosten edustajia. Kaikilla oli mahdollisuus kommentoida sanastotyön kimurantteja osioita hankkeen Teams-keskustelussa.

Oppimisanalytiikan sanastoLataa

Sanastotyöstä voi lukea lisää Sanastokeskuksen sivuilta >>

Sanasto luovutettiin kesällä 2021 Opetus- ja kulttuuriministeriön oppimisanalytiikan jaokselle, joka alkoi 9/2022 jatkotyöstää ja harmonisoida sitä. Työtä voi seurata täällä >>

Kategoriat
Blogi

Käytettävyyden parantaminen analytiikan avulla

Teksti: opettaja Jarno Haapaniemi, Sasky ja kehittämiskoordinaattori Anu Konkarikoski, Ammattiopisto Tavastia

DOT-hankkeen loppumetreillä teimme kaksi kokeilua siitä, miten analytiikkatiedolla voidaan helpottaa käyttäjien kulkemista oppimisympäristössä. Ammattiopisto Tavastian ja SASKY koulutuskuntayhtymän toteuttama kokeilu koski Moodle-ympäristöä, mutta samantyyppinen analysointi käy myös muille verkkosivustoille. Molemmat kokeilut pohjautuivat verkkokauppojen optimointiin kehitetyn osaamisen hyödyntämiseen.

Attractive.ai

Sasky toteutti attractive.ai -tekoälyllä tutkimuksen Saskyn Moodlen etusivulle ja tiilet-näkymään saadakseen selville, mitä tekoäly ehdottaa ensivaikutelman, käyttäjän kulkeman polun ja saavutettavuuden parantamiseksi. Lopputuotteena saatava raportti on jaettu neljään osaan: yhteenvetoon, ensivaikutelmaan, navigoimiseen sivustolla ja käytettävyyteen. Raportista löytyy noin kymmenen tekoälyn tekemää nostoa kokonaisuuden parantamiseksi. Havaitut kehittämiskohteet on lueteltu omina kokonaisuuksinaan. Kokonaisuuksissa on kerrottu verkko-osoite, luokittelu, havainto ja ratkaisu sekä lisätietoa linkki.

Kuvakaappaus Saskyn Moodleen tehdystä Attractive.ai-analyysistä

Moodlen etusivun ehdotukset

Ensivaikutelmassa tekoäly ehdotti valkoista aluetta kenttien välillä lisättäväksi. Eri elementtien sijoittelu sivulla ei sen mielestä antanut kuvaa siitä, mitkä elementit kuuluvat yhteen. Kuvien resoluutio ei ollut sen mielestä riittävä, sekä responsiivisuudessa, painikkeen kontrastissa että tekstien rivitysasetuksissa oli parannettavaa.

Käyttäjän kulkureitissä tekoäly kehotti poistamaan päällekkäiset navigaatiot ja näyttämään selkeämmin, missä kohtaa sivustoa käyttäjä kulloinkin on. Etsi-painikkeeseen se ehdotti tekstiennusteen käyttöönottoa.
Saavutettavuuden osalta tekoäly huomautti englanninkielisen sivuston sisältävän myös suomenkielistä tekstiä ja kursorin olisi hyvä muuttua painikkeiden päällä näyttämään, että kyseessä on linkki.

Tiilet-näkymän ehdotukset

Kurssitasolla tiilet-formaatissa tekoäly piti ensivaikutelman osalta tiilien tekstejä liian pitkinä kyseisiin tiiliin ja ehdotti niitä lyhennettäviksi samoin kuin tiilien välistä valkoista osuutta suurennettavaksi. Kuvien resoluutiota se ehdotti suurennettavaksi ja vähentämään kuvissa olevia värejä. Alasivujen fontteja se piti epäjärjestelmällisinä.

Käyttäjän kulkureitissä se piti tiiliformaatin järjestyksen ymmärtämistä epäselvänä, vaikka ihminen kyllä todennäköisesti osaa seurata otsikoiden numerojärjestystä. Puhelinnumeroa ja sähköpostiosoitetta se ehdotti suoraan klikkauksen takaa toimivaksi. Pohdittavaksi jää, ehtisikö opettaja vastaamaan kaikkiin viesteihin ja puheluihin.

Saavutettavuuden osalta tekoälyohjelma ehdotti tiilinäkymän kontrastien parantamista.

Pohdinta

Attractive.ai:n tuottamat raportit antavat hyvän pohjan seuraavien kehitysaskeleiden ottamiseksi. Raporteissa on hyvää keskeisimpien kohtien esiin nostaminen. Raportissa oleva kehityskohdelista on sopivan mittainen. Saadut kehittämiskohteet ovat jaettavissa kolmelle toimijalle: Moodlen kehittäjäyhteisölle, Moodlen ylläpitäjille ja opettajille.

Näistä parhaimman hyödyn saa opettaja-näkökulmasta, mikä tuo esiin niitä asioita, joita olisi hyvä käydä läpi opettajien kanssa sisällöntuotantoon liittyen.

Parhaimman hyödyn saamiseksi testiajoja pitäisi tehdä säännöllisesti tehtyjen muutoksien jälkeen.

Kulkureittitutkimus

Käytimme markkinoinnin, viestinnän ja teknologian asiantuntijayrityksen LM Somecon osaamista Ammattiopisto Tavastian Moodlen käytettävyyden parantamiseen tähtäävän kulkureittitutkimuksen suunnitteluun. Tavoitteena on hyödyntää analytiikkatyökaluja yleisten kulkureittipulmien sekä hyvin toimivien osioiden tunnistamiseen ja monistamiseen. Jatkossa voisimme helpottaa kulkureittejä, parantaa otsikointia ym. nimeämistä, luoda pikalinkkejä ja saada juuri työn alla olevat tehtävät etusivulle. Kulkureittitutkimuksen aikana koemme opiskelijoiden tietosuojan turvaamisen kuitenkin tärkeämmäksi kuin kaikkien mahdollisten työkalujen käytön.

Jos emme käytä evästeitä, voimme analysoida yleisimpiä poistumissivuja, sivustolla tai alasivuilla käytettyä aikaa sekä kävijämäärältään tai näyttökerroiltaan suosituimpia sivuja. Evästeiden avulla voimme myös nähdä yleisimmät kulkureitit sivuston sisällä, paluita etusivulle, scrollaamista kullakin sivulla alaspäin, suositumpia painikkeita sekä suppiloida dataa, jotta nähdään polulta poistumisen vaiheet.

Opiskelijoita voisivat hyödyttää palautettujen tehtävien ja moduulien valmistumisen sekä kokonaisetenemisen mittarit. Opettajan työkalujen avulla sisältöjä on mahdollista tuunata toimivammaksi sekä seurata opiskelijan toimia ja etenemistä Moodlessa.

Hotjar-työkalulla (sis. evästeet EU:n aluellla) voi tutkia lämpökarttoja, tallentaa sessioiden kulkua ja tehdä kyselyitä. Sen avulla voi löytää U-käännökset, vahinkoklikkaukset ja suosituimmat reitit. Google Analyticsin avulla voi tutkia myös yksittäisten sivujen vierailujen määriä, kestoja ja poistumisia sivuilta sekä asettaa määrällisiä tavoitteita esim. tiettyjen nappien painalluksista. Lisäksi datan funneloiminen on mahdollista: käyttäjän löytämät oikeat reitit ja putoamiskohdat sekä suosituimmat reitit ovat löydettävissä. Osittaisena korvaajana Google Analyticsille voisi olla Plausible, joka ei käytä evästeitä.

Seuraavassa vaiheessa – muulla rahoituksella – tutkimme Moodlen toimittajan Mediamaisterin kanssa, mitä ko. tiedoista he voivat järjestelmätoimittajana tarkastella ilman ulkopuolista analytiikkaohjelmistoa, mitä Mediamaisterin mRaportointi jo sisältää ja mitä pitäisi vielä lisätä. Näin opiskelijan tietosuoja saataisiin varmimmin pidettyä kunnossa.

Kiinnostavaa kokonaiskehittämisen kannalta on myös ehdotus tarjota opiskelijalle pian kirjautumissivun jälkeen tieto niistä aktviiteeteista, joita hän on käynyt katsomassa viimisimpänä. Näin helpotettaisiin myös sitä, että tehtävänannon katsottuaan opiskelija käy tekemässä käytännön työtehtävän ja löytää kuvan ja reflektoinnin palautuspaikan nykyistä helpommin.

Kategoriat
Blogi

Data opiskelijan tueksi – case Aikuiskoulutus Taitaja Kouvola

Teksti: Kouluttaja Suvi Aaltonen

Aikuiskoulutus Taitajan tavoitteet hankkeessa vuoden 2020 alussa:

  • Itslearning-oppimisympäristö on ollut käytössä Taitajassa vuodesta 2018. DOT-hankkeen alussa kirjattiin tavoitteet, jossa tärkeimpänä kehityskohteena oli tutustua Itslearningiin ensin mitä alustasta saadaan irti, mitä työkaluja siellä on, jonka jälkeen järjestetään workshopit sisäisesti opettajille/kouluttajille. 
  • kouluttajat arvioivat itsetuotettuun koulutuskokonaisuuteen liittyen, mitä tietoa tarvitaan. Haussa yhteinen kuva ja näkemys. 
  • myös vaativampia/laaja-alaisia tutkintoja osittain mukaan (isännöinti, johtaminen), lisäksi suorittavampaa esim. kiinteistönhuolto 
  • verkko-oppimisen pedagogisen mallin kehittäminen ja analytiikan sitominen siihen 
  • kansainvälisen verkko-oppimisen kokeilut Logistiikka-alan opiskelijoiden kanssa: https://taitajantie.fi/tietoa-meista/hankkeet/future-professionals-ajoneuvo-ja-logistiikka-alojen-uudet-osaamisvaatimukset/ 
  • VR/AR välineistön ja ohjelmien tuominen mukaan koulukseen, tarvitaan ideoita mitkä softat voisivat sopia 
  • Virtuaaliset ja simuloidut oppimisympäristöt
  • Itslearningin osalta oppi siitä mitä voi tehdä ja mitä ei voi saadaan vasta käytännön työssä 
  • yhdessä kouluttajien kanssa mietitään mitä tietoa halutaan kerätä 
  • mitä kertoo meille, jos opiskelija ei ymmärrä esim. visualisointeja 
  • mitkä indikaattorit nousee visualisoinneista, mikä kertoo, että on esim. motivaatio-ongelma tai mikä että on ongelmaa esim. perustaidoissa. Datasta vaikea tulkita mistä viivästys johtuu, vaikkakin viivästyksen huomaa -> vaatii ohjausta 
  • kynnysarvojen tunnistaminen, mikä laukaisee “hälytyksen” 
  • Mikä on sellainen tilanne/kohta/indikaattori, jonka jälkeen ryhdytään (ohjaus)toimiin. Ja miten sen voisi automatisoida? 

Lähtötilanne

Koronan yllättäessä maaliskuussa 2020 tapahtui oppilaitoksissa nopea siirtyminen etäopetukseen. Kaikilla opiskelijoilla ei ollut valmiuksia itsenäiseen verkko-opiskeluun ja eikä kaikilla kouluttajilla ollut osaamista verkossa opettamiseen. Toki verkko-opetusta oli jo ollut aiemminkin, mutta vasta vuosi 2020 näytti, mitä se jokapäiväisessä työssä tarkoitti.

Koulutusten onnistuminen edellytti kouluttajien osaamisen lisäämistä Itslearningissa sekä muissa etätyövälineissä kuten Zoom ja Teams.

Kouluttajat joutuivat arvioimaan omaa osaamistaan ja osaamisen kehittämisen tarvetta. Yhteinen tarve ja sen myötä visio vuodelle 2020 oli ottaa Itslearning -ohjelma laajasti ja monipuolisesti käyttöön.

Toteutuma

Kaikki vuosien 2020–2021 aikana Aikuiskoulutus Taitajassa työskennelleet kouluttajat on perehdytetty Itslearning -ohjelmaan sekä sen tarjoamiin toimintoihin, datan analytiikkatyökaluihin ja datan analysointiin.

Kouluttajille järjestettiin workshoppeja erilaisilla kokoonpanoilla. Tärkeänä oli yhteisen haasteen kohtaaminen ja tietoisuus yhteisestä visiosta Itslearningin käytön suhteen.

Lähes kaikki kouluttajat tarvitsivat workshoppien lisäksi yksilöllistä tukea ja opastusta.

Pedagogia siirrettiin verkkoon, eikä Itslearning voinut olla vain materiaalipankki.

Erilaiset koulutukset edellyttivät erilaisia toimintatapoja Itslearningin työvälineitä hyödyntäen.

Tärkeänä koettiin Itslearningjärjestelmästä saatavan datatiedon hyödynnettävyys. Lähiopetuksen aikana mm. opiskelijan poissaolot ja opinnoissa edistyminen oli erilaista seurata kuin etä/verkko-opiskelussa.

Kouluttajat sekä opiskelijat perehdytettiin hankkeen aikana Itslearningin Tila ja seuranta sekä 360° raportista saatavan datan hyödyntämiseen niin perusteellisesti, että jokainen otti roolin opiskelijan edistymisen seurannasta. Kukaan opiskelija ei saanut jäädä ”kadoksiin” ja oppimistulosten tuli säilyä riittävällä tasolla välineistä ja menetelmistä huolimatta.

Itslearning otettiin käyttöön Taitajassa jo vuonna 2018, jolloin verkossa tapahtuva opetus oli pienimuotoisempaa ja Itslearning toimi lähiopetuksen tukena.

Hankkeen (ja koronan) aikana opittiin ymmärtämään, millaista tietoa järjestelmien tulisi kerätä, jotta tieto hyödyntäisi ensisijaisesti opiskelijoita sekä kouluttajia.

Huomattiin että Itslearning -ohjelman asetukset tulee muokata yhteneväiseen malliin pohjautuvana, jotta kaikki kurssien luojat ja käyttäjät osaavat hyödyntää kertyvää dataa.

Workshopeissa käytiin läpi datatietoa kerryttäviä työvälineitä ja näiden jälkeen jokainen siirsi datatiedon seurannan osaksi työtään. Sovittuja toimia on seurattu arjen työssä ja yhteisissä verkkotapaamisissa.

Opiskelijoita koulutettiin lähes kädestä pitäen seuraamaan omaa edistymistään ja ottamaan suurempaa vastuuta opiskelustaan. Opastaminen tapahtui ryhmäopastamisena sekä yksilöllisesti mm. HOKS-keskusteluissa.

Olemme kehittäneet verkossa tapahtuvaa opetusta oppilaitoksen pedagogisen mallin mukaisesti ja lisänneet kouluttajien osaamista monipuolisemman oppimateriaalin (VR/AR/Simulaatio, robotiikka) tuottamiseen.

Mahdollisimman monessa oppimateriaalissa pyrimme datan keräämiseen ja sen hyödyntämiseen. Datatieto ja sen käytettävyys on nyt osa oppilaitoksen verkkopedagogista mallia.

Kouluttajan näkökulma

Olemme pohtineet, miten koulutuksista saatua tietoa Itselearningissa kertyy ja miten kouluttajan tulisi siihen reagoida.  Käytössämme on valmis kurssipohja, mutta ohjeistukset tiedon kertymisen osalta ovat puutteellisia.

Olemme pohtineet myös, kenellä pitäisi olla pääsy datan seurantaan ja miten tietosuoja vaikuttaa siihen.

Olemme lisänneet ja harjoitelleet workshopeissa käyttämään tehtäviä, jotka keräävät automaattista dataa, pedagogiikkaa unohtamatta.

Näitä ohjeistuksia ja asetuksia olemme ryhtyneet muuttamaan/muokkaamaan yhdessä Itslearningin kanssa. Prosessi jatkuu vuoden vaihteen jälkeen, kun uusi organisaatio aloittaa toimintansa. Jatkossa kertyvää dataa on paljon enemmän ja sen on oltava ymmärrettävää.

Opiskelijan näkökulma

Opiskelijoita on opastettu käyttämään Itslearningia, seuraamaan omaa opiskeluaan sekä reagoimaan oman opiskelun edistämisen tarpeisiin. Pyrimme pois ajatuksesta, että vain opettajan tulee tietää opiskelijan menestyminen. Vastuu ja mahdollisuus oman etenemisen seurannassa on se, että opiskelija itse osaa käyttää analytiikkaa hyväkseen. Osaamisen kehittymisen seuranta on mielekkäämpää, kun se nähdään visualisen näkymän kautta.

Opiskelijoille tarjotaan erilaisia dataa kerryttäviä oppimateriaaleja esim. logistiikassa erilaiset ajosimulaattorit, teknologisella ja hoiva-alalla VR/AR materiaalit sekä kielikoulutuksissa NAO-kielirobotti.

Opiskelijoiden itseohjautuvuutta kehitetään pedagogisesti monipuolisilla tehtävillä ja lisäämällä ymmärrystä HOKSiin pohjautuvaan opiskeluun.

Organisaation näkökulma

Opettajan ja opiskelijan näkökulmien lisäksi on asioita, joita tulee pohtia laajemmin. Tietosuoja antaa oman linjauksensa siihen, kuka/ketkä saavat käsitellä opiskelijan dataa. Datan keräämisen aikana on tärkeää välttää ylimääräistä tiedon tallennusta ja tehdä linjaus, kenellä on oikeus nähdä opiskelijan data.

Oppilaitoksessamme on alaikäisiä opiskelijoita, joista kertyvä data on tärkeää esim. poissaolojen seurannan kannalta. Lähiopetuksessa seuranta on erilaista kuin verkkotyöskentelyssä.

Olemme kehittäneet toimintaamme mm. siinä, että perehdytämme opiskelijat Itslearningissä kertyvään dataan ja sen seurantaan. Kerromme opiskelijoille, mihin heistä kerätään tietoa, mihin tietoja käytetään ja mihin tieto siirtyy opiskelun jälkeen.

Johdon osalta Itslearningin datan kertymää ja sen hyödyntämistä tulee kehittää edelleen. Itslearning ohjelma muodostaa edistyneempiä raportteja opiskelijoista sekä työntekijöistä saadun datan pohjalta.

Datan analysoinnin kehittämisessä tulee pohtia:

  • Mitä johdon tarpeeseen tuotetun raportin tulee kertoa?
  • Mitä toimenpiteitä kerrytetty tieto aiheuttaa tai mitä sen pitäisi aiheuttaa?
  • Onko syytä seurata Itslearningissä tehdyn monipuolisen sisällön suhdetta opiskelijoiden saavuttamisiin oppimistuloksiin?
  • Onko mahdollista, että monipuolisempi (käytössä on aktiviteetit sekä resurssit) sisältö antaa parempia oppimistuloksia?
  • Mitä tietoa esim. kouluttajan toimista, käytetystä työajasta tai muista resursseista tulee kerätä?

Olemme nyt mukana kansainvälisessä hankkeessa, jossa meillä on kumppaneita Puolasta, Unkarista ja Kreikasta. Roolimme on auttaa heitä ottamaan Itslearning -järjestelmä käyttöön. Koulutamme opettajia paitsi käyttämään, myös suunnittelemaan oman kurssin. Voisi sanoa, että kun olemme itse oppineet, voimme jakaa osaamistamme eteenpäin.

Uusi organisaatio, Kouvolan Ammattiopisto Oy aloittaa 1.1.2022. Olemme aivan uuden alun edessä. Me Aikuiskoulutus Taitajassa toivomme, että Itslearning jatkaa myös uuden organisaation oppimisympäristönä. Tällä hetkellä Itslearningista on hyvä osaaminen ja se palvelee meidän tarpeitamme.

Kategoriat
Blogi Tuotokset

Oppimisanalytiikan käyttöönoton vaiheet

Kuva Oppimisanalytiikan käytön kehittäminen dialogina -taulukon ohjeista

Teksti: Riikka Lahtela, Jarno Haapaniemi ja Anu Konkarikoski

Oppimisanalytiikan käyttöönotto vaatii aina yhteistyötä johdon, opetushenkilöstön  ja IT-järjestelmäosaajien, prosessinomistajien sekä tietosuoja-asiantuntijoiden kesken. On viisasta katsoa nykyjärjestelmiä kauemmas tulevaisuuteen, jotta vaikkapa opiskelijan itse itselleen muokkaamat analytiikkatiedon näkymät ja MyDatan käyttö oppilaitoksen ulkopuolisissa ohjelmistoissa ovat tekniikan kehityksen myötä aikanaan mahdollisia.      

Jotta kertyneestä ja yhdistellystä datasta voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä, datan on oltava hyvä- ja tasalaatuista. Oppimisjärjestelmien käyttäjien pitää ymmärtää, miten eri asetusten muutokset vaikuttavat datan kertymiseen. On syytä myös rajata datan kerryttäminen kohtuulliseksi, sellaisiin datapisteisiin, joita tarkastelemalla oppimisprosessin etenemistä voidaan seurata ja tukea.

Analytiikkatiedon tulkitsijoiden pitää syvällisesti ymmärtää, mitä kyseiset tiedot tarkoittavat ja mitä ne eivät tarkoita. On myös hyvä rajata kerättävien datapisteiden määrää.

Tällä hetkellä harvalla koulutuksen järjestäjällä on mahdollista yhdistellä eri järjestelmien tuottamaa tietoa automaattisesti. Kannustamme kuitenkin aloittamaan analytiikan hyödyntämisen valmistelut ja kartuttamaan osaamista.

Rautalankamallin pohja

Oheisessa taulukossa on Oppimisanalytiikka ja tiedolla johtaminen -koulutuksen puitteissa Riikka Lahtela (OSAO) ja Jarno Haapaniemi (Sasky) yhteistyössä tekemän oppimisanalytiikan käyttöönottamiseen ja käyttämiseen ns. rautalankamallin ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Mallin ensimmäinen versio valmistui maaliskuun 2021 lopussa. Tekijät ovat jakaneet tiedoston CC-lisenssillä, mikä tarkoittaa, että muokatut ja edelleen kehitetyt versiot on saatettava muidenkin analytiikkaa kehittävien tietoisuuteen esim. Avointen oppimateriaalien kirjaston aoe.fi kautta.

Lomake oppimisanalytiikan käytön edistämiseenLataa

DOT-hankkeen päättyessä vuoden 2021-22 vaihteessa ovat alkamassa OKM:n rahoittama ammatillisen koulutuksen Omnian koordinoima kokonaisarkkitehtuuri- ja Helsingin kaupungin koordinoima oppimisanalytiikan laaja verkostohanke. Suosittelemme seuraaman näiden hankkeiden työtä samoin kuin OKM:n oppimisanalytiikan jaoston toimintaa.

Kategoriat
Blogi

Simulaattoridata opiskelijan osaamisen hankkimisen polkuun

Teksti: opettajat Mika Lindholm, EKAMI, Anu Konkarikoski, Ammattiopisto Tavastia ja Jarno Haapaniemi, SASKY koulutuskuntayhtymä

Yleistä

DOT-hankkeen tavoitteena on ollut tarkastella erilaisia tapoja kerätä dataa opiskelijan osaamisen hankkimisesta ja tuoda sitä erityisesti opiskelijan itsensä hyödyksi. Hankehakemuksen pienenä sivupolkuna olemme luvanneet tehdä tilannekatsauksen, miten simulaattorissa syntynyttä dataa voi käyttää.

Hankkeen työskentelyn myötä on syntynyt oivallus siitä, että nimenomaan simulaattorissa syntyy vaikkapa työsalityöskentelyyn verrattuna helposti laadultaan kelvollista dataa, jota on yleensä mahdollista saada myös ulos simulaattorin omasta järjestelmästä. Tällöin tulee mahdolliseksi esimerkiksi se, että opiskelijan Moodle-, ItsLearning- tms. ympäristössä näkyy, kun opiskelija on harjoitellut tarpeeksi tiettyjä asioita simulaattorissa ja saa ”leiman paperiin” oikean laitteen käyttöä varten. Samoin oppimispolussa voi olla määritelty, että oikean koneen kanssa haitallisia asioita tai maalin valuttamista auton kyljessä voi kokeilla, jotta tietää välttää moista oikeassa työssä. Toki datapisteiden tarkastelussa pitää olla tiedossa, onko kyseisellä harjoituksella tarkoitus saada täysiä pisteitä vai vain kokeilla erilaisia asioita. Tämän määrittää opettaja pedagogista oppimispolkua suunnitellessaan.

Tällä hetkellä simulaattorien kehittymisen tilanne on kolmenlainen

  • Osasta simulaattoreita ei saa dataa ulos vaan sitä tarkastellakseen pitää kirjautua juuri sen simulaattorin ohjelmistoon, jolla harjoitteluakin on tehnyt. Olemme valistaneet rahoittajia, että vaade datan ulostulosta on jatkossa syytä kirjata rahoituksen ehtoihin.
  • Osasta simulaattoreita – kuten Tenstarista – dataa saa ulos ja ensimmäisiä kytköksiä on jo tehty ainakin Workseed-oppimisjärjestelmään.
  • Osassa simulaattoreista – edellisistä ominaisuuksista riippumatta – on hyvin tarkkaan mietitty pedagoginen polku sille, missä järjestyksessä ja kuinka paljon harjoitteita kannattaa kussakin asiassa tehdä. Tämä tietysti helpottaa opettajan työtä siihen verrattuna, että jotkut simulaattorit ovat kuin tavallinen työkone tai -piste, jossa voi alkaa tehdä aina kulloinkin annettua työtehtävää. Tällöin tarvitaan enemmän opettajan ohjeistusta.

Lisäksi joissain simulaattoreissa VR-todellisuus mukana simulaatio-oppimisessa. Näin opiskelija voi valita suorittaako oppimistehtävät lasien avulla vai ruudulla.

Simulaattoreiden tuottamissa dataraporteissa on myös hyvin suuria eroja, jopa saman simulaattorin sisällä olevien harjoituksien välillä. On siis syytä aina miettiä, minkälaista dataa mistäkin harjoituksesta saadaan ja vastaako se täysin tarvetta.

Simulaattoridatan hyödyntäminen muualla vaatii simulaattorin integroimista koulutuksenjärjestäjien omiin järjestelmiin (käyttäjähallinta, oppimisympäristöt, rajapinnat).

Simulaattoreista kertyvän tiedon yhdistämistä Itslearning-oppimisjärjestelmään on selvitetty

Simulaattoreita hyödyntävien Itslearningin kurssikokonaisuuksien suunnitelmaan on EKAMI:ssa kasattu paketteja simulaattoriharjoituksista, jonka kautta tehtävien etenemisen seuranta ja palautteen antaminen onnistuvat.

Itslearningiin on luotu kurssi “Simulaatio-oppiminen”, johon lisätty logistiikan ja maarakennusalan simulaattoreiden työkoneet aiheina (Kaivinkone, Pyöräkuormaaja, Dumpperi, Pyöräalustainen kaivinkone, Puskutraktori, Kurottaja, Trukki ja tulossa vielä autonosturi) seuraavasti:

  • Kunkin aiheen alla suunnitelmat on jaksotettu tutustumisesta koneeseen, perushallintaitteet ja työskenaariot jne kunkin koneen ohjelmiston mukaan ja pyritty saamaan aikaan pedagogisia kokonaisuuksia.
  • Tehtäviin on annettu opiskelijalle merkittäväksi suoritus simulaattorissa jonka opettaja kuittaa suoritetuksi mikäli simulaattorin luoma pisteytysjärjestelmästä opettajan asettama vähimmäispistemäärä on saavutettu (joissakin tehtävissä edellytetään tehtävän suorittamista virheettömästi esim. Pyöräkuormaajalla et voi kolhia autoja, ajaa istutuksien päälle jne.)
  • Opiskelijalle jaetaan haluttua kanavaa kautta (Its, NoteBook, OneDrive jne) edistymis- ja pisteytysraportit noin kahden viikon välein riippuen ryhmän koosta ja simulaatioon käytetystä ajasta. Testiryhmällä kierto on ollut 10:llä opiskelijalla noin 2,5vko jona aikana kukin oppilas on suorittanut simulaatioharjoituksia 7-10h.
  • Varsinainen automaattinen kytkentä odottaa sitä, että laitetoimittaja ehtii rajapinnan rakentaa.
  • TS-simulaattoreiden analytiikkatiedoista on erillinen esitys TS-simulaattoreita käyttäville opettajille simulaattoreiden käytöstä ja analytiikan hyödyntämisestä

Simulaattoreista hyötyä eri osaamisen hankkimisen vaiheessa oleville opiskelijoille

Simulaattorien tuottaman datan tarkemman hyödyntämisen jälkeen on havaittu hyödyn laajentuvan entisestään. Harjoittelun alkuvaiheessa olevilla opiskelijoilla huomio kiinnittyy harjoituksissa pitkälti harjoituksien tekniseen suorittamiseen ja saatua dataa käsitellään yleisemmällä tasolla. Osaamisen karttuessa simulaattoridatan hyödyntämisessä päästään analysoimaan syvemmin tehtyä suoritusta, esimerkiksi keskittymään taloudelliseen ajotapaan ja työn tehokkuuteen.

Tietyissä tapauksissa päästään myös tutkimaan suoritusta tallenteen kautta, jolloin osaa havaituista asioista pystytään analysoimaan tarkemmin.

Nämä havaitut asiat tapahtuvat tällä hetkellä pitkälti simulaattorin oman ympäristön kautta ja yksittäiseen harjoitukseen liittyen.

Jatkosuunnitelmia

Osalla DOT-toimijoista simulaattorien kytkentä opiskelijan osaamisen hankkimisen digipolkuun jatkuu, vaikka DOT-rahoitus päättyy joulukuussa 2021. Lisää tuloksia ja pedagogisia ratkaisuja on luvassa sen jälkeen.

Samoin jatkamme simulaattorien ja IoT-analogioiden tutkimista. Metsäkonealalla simulaattorit ovat jo vanhaa ja vakiintunutta teknologiaa ja siellä ollaan siirtymässä oikeissa työkoneissa syntyneen datan hyödyntämiseen opiskelijan ohjaamisessa.

DOT-hankkeesta riippumaton DigiFMO-hanke on julkaissut muistilistan ajokonetyön työpaikkaohjaajalle: kuinka seurata työelämässä oppijan kehitystä metsässä tehtävässä työssä konedatan avulla. Muistilistassa on eritelty eri konemerkkien ”polut” joita pitkin aukeaa arvokasta tietoa työssäoppijan kehityksestä.

Kategoriat
Blogi

Pelaajan näkökulma: oppijan osaamisen visualisointi

Aktiivisesti tutkintoon osallistuva oppija hankkii paljon osaamista, johon päästään kiinni hallitusti kerätyn oppimisanalytiikkadatan avulla. Etenkin pidemmissä kokonaisuuksissa oppija kerryttää osaamistaan useiden tutkinnon osien kautta. Datan visualisointi on oiva työkalu, kun suuresta tietomassasta halutaan tehdä oppijalle helposti ymmärrettävää sisältöä, jonka avulla hän voi tarkastella omaa osaamisen hankkimisen vaihettaan ja kehittymistarpeitaan. 

Koulutuksen järjestäjät käsittelevät oppimisanalytiikkadatan visualisointia tuoreena ilmiönä, mutta peleissä monimutkaistenkin kokonaisuuksien visualisointi on jo vanha juttu. Tämän blogitekstin tarkoitus on luoda katsaus analytiikkadatan visualisoinnin mahdollisuuksiin tutustumalla pelimaailmasta monille opiskelijoillekin tuttuihin esimerkkeihin. 

Eritoten peleissä kertyvät saavutukset ovat yleensä hyvä esimerkki jopa sadoista datapisteistä muodostuvan kokonaisuuden visualisoinnista. Nämä saavutukset ovat käytännössä peleissä ansaittavia suoritusmerkintöjä, jotka pelaaja saa täyttäessään ennalta määritellyt ehdot. Esimerkiksi teatteriväelle tuttuun tapaan joissakin peleissä tarinan osat on jaettu näytöksiin, joiden suorittamisesta saa saavutuksen aina näytöksen lopussa. 

Achievements – New World (Amazon Games, 2021) 

Kuvassa näkyy New World –pelin hahmokohtaiset saavutukset, jotka on jaettu yllä olevan kuvan vasemmalla puolella eri kategorioihin. Kyseiset kategoriat esitetään myös erikseen kuvan alalaidasta löytyvässä ‘Progress Overview’ -kohdassa, jossa pelaaja voi seurata edistymistään palkkien avulla. Palkit täyttyvät värillä sitä mukaa, kun pelaaja suorittaa saavutuksia. Tämän lisäksi saavutusten yleiskatsaus nostaa esiin edistymisen koko pelin saavutusten osalta yhteensä (‘Total completion’ ruudun ylälaidassa) ja esittelee keskellä viimeisimpiä saavutuksia (Recently Completed) ja niistä saatavia palkintoja (Reward: Title “The Strong Arm”). 

Oppimisanalytiikan näkökulmasta samanlainen esitystapa voisi toimia juuri tutkinnon yleiskatsauksena. Ylhäällä näkyisi tutkinnon suoritusaste, keskellä voisi olla poimintoja esim. parhaista arvosanoista tai tutkinnon osan osa-alueiden kautta saaduista oppimismerkeistä. Kuvan alhaalta löytyvä ‘Progress Overview’ voisi taas esitellä edistymistä tutkinnon eri osissa. Jos erittely ulottuu vaikkapa parin klikkauksen kautta yksittäisten moduulien tasolle, voisi oppija nähdä myös eri tehtävistä saatavat oppimismerkit.  

Samainen peli esittelee pelihahmon kädentaidot asteikolla 0 – 200 tällä tavalla: 

Trade skills – New World (Amazon Games, 2021) 

Numero kertoo taidon tason ja numeron ympärille täyttyvä palkki kertoo edistymisen seuraavaan tasoon. Esimerkiksi ‘Furnishing’-taito kuvan oikeassa yläkulmassa on 106 ja nousee pian tasolle 107. Muun muassa Duolingo käyttää hieman vastaavaa tapaa eritellä kielitaidon karttumista aihealueittain, joskin kussakin aiheessa tasoja on vain kuusi (6).  

Tällä hetkellä oppimisjärjestelmien tuottaman visualisoinnin pulma on se, että se näyttää eri työmäärää vaativat kokonaisuudet saman kokoisina palasina. Mikään laajasti käytössä olevista oppimisjärjestelmistä ei vielä myöskään tue opiskelijan yksilöllisen polun tuomaa yksilöllisen aikataulun seurantaa, sillä ryhmämuotoiseen oppimiseen rakennetuissa järjestelmissä kaikkien ryhmän opiskelijoiden tehtäväpalautukset ym. mahdollisesti asetettavat määräpäivät ovat samat. 

Oppijan kehittymistä eri tutkinnon osien taidoissa voisi havainnollistaa esimerkiksi näin: 

Tässä kokonaisuudessa nähdään: 

  • Tutkinnon aloitus- ja päättymispäivämäärä 
  • Opiskelijan suorittaman tutkinnon kaikki osat 
  • Edistyminen tutkinnon osan tasolla (ulkoreunan väripalkki ja keskellä oleva prosenttiluku) 
  • Tutkinnon osan moduulien edistyminen (pienet ympyrät tutkinnon osan sisällä ja prosenttiluvut niiden sisällä) 

Yksittäinen tutkinnon osa näyttää tarkemmin katsottuna tältä: 

Parhaimmillaan visualisoitu data on helppolukuista ja innostavaa. Toisaalta laajoissa taitoihin keskittyvissä kokonaisuuksissa voi jäädä epäselväksi, mistä puuttuvat taidot hankitaan. Tätä voisi helpottaa myös linkittämällä visualisoinnissa näkyvä moduuli verkko-oppimisympäristössä sijaitsevaan kurssiin ja/tai osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Peleissä keskeneräinen saavutus pitää yleensä sisällään kuvauksen ehdoista, jotka täyttämällä saavutuksen saa itselleen: 

Achievements > Skill levels – New World (Amazon Games, 2021) 

Kuvassa vasemmalla näkyy suoritettu saavutus ja oikealla keskeneräinen saavutus, jossa oikean alareunan numerot kuvaavat tämänhetkistä taitoa ja vaadittua taitotasoa ‘Furnishing’-taidossa. Vastaavanlainen syvempi taso voi toki olla mahdollinen oppimisanalytiikan saralla, mutta se vaatii jo tarkempaa suunnittelua. Esimerkiksi opiskelija voisi nähdä tutkintoon kuuluvan taidon alla sekä ne moduulit, jotka hän on jo suorittanut että moduulit, joiden suoritus on vielä kesken. 

Dataa kootessa on hyvä miettiä datapisteet laajuudeltaan sopiviksi. Esimerkiksi yksi vuoden sisällä suoritettava 70 ospin mittainen kokonaisuus vaikuttaa oppijan taitoja esittävään tilastoon merkittävästi kertajysäyksellä vasta koko tutkinnon osan arvioinnin jälkeen, mikä on etenemisen seurannan kannalta haastavaa. Samaten yhden moduulin yksittäiset suoritukset saattavat mennä todennäköisesti liian ruohonjuuritasolle. Peleissäkään kaikki saavutukset eivät ole tasapaksuja, mutta päivien tai jopa viikkojen työtä vaativat saavutukset on yleensä paloiteltu pienempiin saavutuksiin, jotka suorittamalla saa myös isomman saavutuksen itselleen. On siis löydettävä kultainen keskitie, jossa osaamisen hankkimisen etenemistä voi seurata ja myös arvioida näyttövaiheeseen pääsemiseen vaadittavaa työmäärää. 

Tutkinnon yleiskatsauksen havainnollistamisen lisäksi pelit tarjoavat paljon vaihtoehtoja oppimisanalytiikkadatan visualisoinnille yksittäisen moduulin tai tutkinnon osan tasolla. Tästä hyvä esimerkki on erilaiset hahmon taitoja kuvaavat taitopuut: 

Skill tree – Legends of Aethereus (JumpGate AB, 2013) 

Skill tree – Please the Gods (Surma Games, 2019) 

Steam-saavutukset – Kingdom Rush: Vengeance (Ironhide Game Studio, 2018) 

Kuvassa nähdään, että avattu on jo 50/70 saavutuksista. Kirkkaina värikuvina ovat jo valmiit saavutukset. Peli on jaettu omalla tavallaan pakollisiin ja valinnaisiin saavutuksiin – kuulostaako tutulta? Lukitut saavutukset ovat mustavalkoisella. Ne ovat kyllä suoritettavissa, mutta vielä keskeneräisiä.  

Samalla periaatteella voisivat toimia Open Badge –tyyliset digitaaliset oppimismerkit, joita olisi mahdollista ansaita tutkintoon kuuluvien moduulien kautta. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön vuoksi näitä ennen osaamisen arviointia myönnettäviä merkkejä tulisi kutsua oppimismerkeiksi, eikä varsinaiseksi osaamismerkeiksi. Oppimismerkeistä voisi koostaa oman taitopuunsa, jota täyttämällä oppija näkee etenevänsä tutkinnon osassa ja tietää samalla mitä hänen pitää harjoitella seuraavaksi.

Kirjoittanut: Miika Rautiainen, Ekami, Teemu Eskola, Careeria ja Ella Eld, Tavastia   

Kategoriat
Blogi pilotit

Annie-ohjaussovelluksen kokemuksia Careeriasta

Ella Lerkki, Careeria

Annie on tekstiviestipohjainen opiskelijoiden tukitarpeen kartoittamiseen tehty suomalainen sovellus. Careerian DOT-hankkeen toimijat ovat keväällä 2021 testanneet sitä parilla sadalla verkko-opiskelijalla. Tulokset ovat linjassa aiemmin saatujen tukipyyntöjen kanssa.

Oppilaitokset voivat itse räätälöidä kyselypolkuja Annien omien kokemusten perusteella olevien ehdotusten pohjalla ja muokata ne täysin omien tarpeidensa mukaisiksi.

Annieen ei tarvita käyttäjätunnusta. Primus-ajosta haetaan tarvittavat nimitiedot, vastuuopettajan nimi ja puhelinnumerot. Opiskelija käyttää omaa puhelinta ja vastaa tekstiviesteihin – myös siinä tapauksessa, että kaikki on hyvin, eikä tuen tarvetta ole. Oppilaitoksen käyttöliittymänä on selaimessa toimiva tikettijärjestelmä eli opetus- ja ohjaushenkilöstön ei tarvitse näpytellä tekstiviestejä puhelimellaan. Pahin rajoite on, että opiskelijalla pitää olla saldoa vastaustekstiviestiin. Jos saldoa ei ole, vastausta ei saada, mutta tällöinkin opettajalla tai ohjaajalla on mahdollisuus reagoida ja ottaa yhteyttä vaikkapa soittamalla.

Annien hyvät puolet ovat, että kysely saadaan tehtyä laajalle massalle opintojen aikana ja vastauksista kertyy kattava data. ARVO-amispalautteen rinnalla on käytetty jo aiemminkin sisäiseen kehittämiseen liittyviä kyselyitä, mutta Annie opiskelijalle helppokäyttöisempi. Suurin kustannus syntyy tekstiviestien lähettämisestä.

Jo lyhyen kokemuksen perusteella voidaan todeta, että Annie toimii erityisen hyvin monimuoto- ja verkko-opiskelijoiden ohjauksen tukena.

https://www.annietheapp.com/

Kategoriat
Blogi

IntelliBoard-analytiikkapilottien tuloksia

Lokakuussa kirjoitimme IntelliBoardin analytiikkapilottien alkuvaiheesta. IntelliBoardit oli integroitu kunkin pilotissa mukana olevan oppilaitoksen Moodle-teknologiaan perustuva Pinja LMS:iin.

Koulutuskuntayhtymä Tavastian Ella Eld on pilotin aikana kerännyt havainnot eri Intelliboardin eri työpöytien toiminnoista Padlet-seinille. Kehittämisen jatkuessa keväällä 2021 Padletien muokkaus jatkuu:

https://kktavastia.padlet.org/elel/opiskelijantyopoyta

https://kktavastia.padlet.org/elel/ohjaajantyopoyta

https://kktavastia.padlet.org/elel/kokoohjaajantyopoyta

Yhteispilotit päättyivät vuoden 2020 loppuun. Alle on koottu pilottien perusteella ajatuksiamme:

Plussat:

+ Toimiva analytiikkatyökalu Pinja LMS:n datan analysointiin

+ Intelliboard on helppoa ja nopeaa tilata järjestelmätoimittajalta

+ Mahdollistaa kattavamman raportoinnin ja analysoinnin kuin Pinja LMS:n omat toiminnot.

+ Sisältää valmiita raportteja sekä omat työpöydät/dashboardit opiskelijoille ja opettajille

+ Tarjoaa pääkäyttäjille oman selainpohjaisen käyttöliittymän, jonka kautta pääkäyttäjät voivat hallinnoida IntelliBoardia sekä tarkastella Pinja LMS:n ylläpidon kannalta hyödyllisiä raportteja

+ 3/2021 julkaistava Intelliboard Next voi tuoda uusia ominaisuuksia ja paremmat visualisoinnit

Miinukset:

–                           Opiskelijoille ja opettajille näkyy valtavasti tietoa, josta osa on ammatillisen koulutuksen näkökulmasta turhaakin (keskiarvo, vertaaminen muiden opiskelijoiden suorituksiin). Opiskelijoiden ja opettajien työpöytiä tulisi muokata ja valita niihin käyttötarkoituksia vastaavat visualisoinnit ja raportit, jotta ensivaikutelma ei olisi kaukana kuluttajalaitteiden (esim. älykellojen) datan visualisointien muotoilusta.

–                           Käyttö vaatii perehtymistä.  IntelliBoardin raportteja tulee osata tulkita, jotta niistä on hyötyä. IntelliBoardin hyödyntämiseksi tarvitaan ohjeistus opiskelijoille ja opettajille. Oppimisanalytiikan käyttö ei saa aiheuttaa lisätyötä heille, vaan sen pitää ennen kaikkea helppokäyttöisesti tukea opiskelijaa oppimisprosessin aikana.

–                           Intelliboard ei tulkitse kaikkea dataa. Tällä hetkellä erityisen harmillista on yleistyvän H5P-datan puuttuminen opiskelijan näkemistä tiedoista.

Pohdinta:

–                           IntelliBoardissa voi näin käytettynä analysoida vain Pinja LMS:n sisältämää dataa. Analytiikan hyödyntämismahdollisuudet  Tulokset paranisivat etsimällä ratkaisuja, jotka mahdollistavat yhdistämisen muualla kertyvään, esim. opiskelijahallintojärjestelmien dataan

–                           Olemmeko valmiita oppimisanalytiikan käyttöönottoon? Onko organisaatiossa pohdittu, millaisia laillisia ja eettisiä velvollisuuksia ja vastuita oppimisanalytiikan käyttö asettaa? Onko perustyö kattavaan oppimisanalytiikan käyttöön kunnossa eli ylipäätään Pinja LMS:n kurssit pedagogisesti ja teknisesti riittävän laadukkaita, jotta analytiikkaa voidaan hyödyntää käyttötapausten edellyttämällä tavalla?

–                           Ammatillisessa koulutuksessa oppimisanalytiikan käyttöä haastaa osaamisperusteisuus ja yksilölliset opintopolut. Opiskelijoiden oppimisprosessi ei etene ryhmänä eikä Pinja LMS:n kursseille ole useinkaan asetettuna aloittamis- ja päättymispäivämääriä tai tehtäville deadlineja, koska opiskelijat hankkivat osaamistaan omassa tahdissaan.

–                           DOT-hanke julkaisee v. 2021 aoe.fi:ssä Moodle-kurssipohjan, jossa on sen hetkisen ymmärryksen mukaan oikeanlaiset asetukset datan laadun ja analytiikan kannalta, sekä ohjeistuksen analytiikan huomioimisesta pedagogisessa ja teknisessä suunnittelussa.

Pilotointin perusteella suosittelemme:

–                           IntelliBoardin pilotointia muillekin koulutuksen järjestäjille, koska sen perusteella ymmärrys oppimisanalytiikan käytöstä omassa organisaatiossa kasvaa.

–                           Ennen IntelliBoardin tai minkä tahansa oppimisanalytiikkatyökalun käyttöönottoa on aiheellista:

o                          määrittää käyttötapauksia, joihin analytiikkaa aiotaan käyttää

o                          tarvittaessa tehdä tietosuojan vaikutusten arviointia, tiedottaa käyttäjiä ja päivittää selosteita rekisteröityjen informoimiseksi

o                          miettiä, ketkä ja miten osallistetaan pilottiin (eri käyttäjäryhmät kuten pääkäyttäjät, opiskelijat, opettajat, hallinto)

o                          varata riittävästi aikaa pilottiin, koska oppimisanalytiikka vie mennessään ja on todennäköisesti isompi asia kuin ennalta arvioidaan

o                          verkostoitua muiden oppimisanalytiikkaa pilotoivien tai jo hyödyntävien kanssa, koska kokemuksien ja ajatusten vaihto rikastaa pilottia

Kirjoittajat: Riikka Lahtela (OSAO), Ella Eld ja Anu Konkarikoski (Ammattiopisto Tavastia)